Suomi-Areena, julkisen tilan rajat ja julkisen keskustelun mahdollisuudet 

totuus suomesta

Porin kulttuurisäädön Totuus Suomesta: Helsinki, Kallio Kunsthalle 2.-23.6. 2017, Pori 8.-16.7. 2017 sekä Totuus Suomesta — julkaisu.

Aalto-yliopiston Elävä Pori-hanke, jossa työskentelen tohtorikoulutettavana tutkijana, on syntynyt Porissa osittain siksi, että kaupunki on toiminut esimerkkinä siitä, miten taide ja kaupunki voivat toimia yhteistyössä ja hyötyä toisistaan. Kaupungilla on pitkät perinteet siinä, miten erilaiset taiteen tekemisen tavat otetaan huomioon ja nähdään arvokkaana osana kaupungin imagoa. Tätä positiivista vuorovaikutusta on hankkeessa pyritty hyödyntämään ja vahvistamaan:

Elävä Pori on eri tutkimusaloja yhdistävä hanke, jonka tavoitteena on luoda kaupunkikehityksen uudenlainen innovaatioalusta, jakaa osaamista ja rakentaa yhteistyöverkostoja. Hanke kerää, yhdistää ja jakaa eri tutkimusalojen ja osallisryhmien tuottamaa tietoa kaupunkitilasta, ja luo uudenlaisia tapoja tämän tiedon tuottamiseksi: kulttuurikartoituksen ja taiteen menetelmät tuodaan keskelle kaupunkia ja sen ihmisiä. Porin kaupunki toimii innovaatioalustan kehittämisen elävänä laboratoriona.

Lisäksi olemme toistuvasti eri projektien yhteydessä sekä Aallon, että Porin kulttuurisäädön että Eliisa Suvannon kanssa luomamme ja luotsaamamme Space Invaders — projektin myötä olleet tilanteissa, joissa kerromme tästä Porin kaupungin esimerkillisestä toiminnasta medialle tai välitämme opetuksessa ja tekemisessä näitä tekemisen tapoja eteenpäin.

Viime viikkoina olemme kuitenkin Porin kulttuurisäädön (yhdessä Elävä Pori hankkeen kanssa toteutettavan) Totuus Suomesta projektin puitteissa törmänneet siihen, että luomamme toimintatavat eivät enää ole valideja, sillä Porin kaupunki ei enää itse vastaa kaupunkitilasta ja omistamiensa rakennusten vuokrauksesta. Porin kaupungin ja MTV:n Suomi-Areena, Suomen suurin “yhteiskunnallisen keskustelun” “kaikille avoin” ja “ilmainen” tapahtuma, hallinnoi keskusta-aluetta heinäkuun ajan. Sen sijaan, että meille olisi voitu kirjallisesti esittää mitkä alueet ovat Suomi-Areenan käytössä ja millä ehdoin, on tapahtuman tuottaja esittänyt lehdessä syytöksiä hankettamme kohtaan kutsumalla sitä mm. “ilkeäksi” ja “Pori-kriittiseksi”. Vaikuttaa ilmeiseltä, ettei tuottaja ole projektiimme tai aikaisempaan toimintaamme tutustunut. Puhelinkeskustelussa kyseinen tuottaja myös ilmoitti, ettei Aalto-yliopiston toiminta voisi vähempää kiinnostaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, että onko tämä myös Porin kaupungin virallinen kanta, ja jos, niin miten rakennamme yhteistyötä tästä eteenpäin ja tulevia hankkeita ajatellen?

Selväksi on tullut, että keskustaan ovat tervetulleita vain Suomi-Areenan viralliseen ohjelmaan ilmoittautuneet tahot. Meillä ohjelmaan osallistuminen olisi ollut mahdollista joko lunastamalla peruutuspaikka Kansalaistorilta 1200€ viikkohintaan, tai vuokraamalla Antinkatu 7 osoitteessa sijaitseva vanha, pitkään tyhjillään ollut vedetön, vessaton ja homeinen liikehuoneisto Suomi-Areenalta 900€ / viikko. Porin kaupungilta olemme aikaisemmin vuokranneet saman kiinteistön 100€ / viikko. Satakunnan kansan jutusta ilmenee, että siinä missä tämä 100€ on mennyt suoraan Porin kaupungin kassaan, menisivät maksamamme 1800€ MTV:lle. Lisäksi ajatus siitä, että Suomi-Areenan mainostama kaikille avoin yhteiskunnallinen keskustelu tapahtuisi ainoastaan virallisen ohjelman puitteissa on kestämätön.

Suomi 100 virallisen ohjelman ja Suomi-Areenan teemana on “yhdessä”. Käytännössä tämä “yhdessä” tarkoittaa yhdessä sovituin säännöin näiden ohjelmien puitteissa toimivia. Missä vaiheessa Suomesta on tullut paikka, jossa mahdollistetaan vain yhdenlaiseen totuuteen sitoutuneita toimijoita ja näiden tekemistä?

Alunperin osana Suomi sata hanketta aloitettu Totuus Suomesta — projekti on ollut melkoinen matka. Irottauduimme varhaisessa vaiheessa virallisesta hankkeesta, koska koimme, että se ei edusta sitä Suomea, jonka tunnemme ja koemme omaksemme. Lisäksi hankkeen henkenä tuntui olevan kaikenlaisten projektien valjastaminen sen nimikkeen ja visuaalisen ilmeen alle laadusta välittämättä. Vielä ongelmallisempaa on, ettei virallisen hankkeen puitteissa ole välitetty myöskään tekijöille tarjotusta tuesta tai tehdystä työstä maksetuista korvauksista. Emme kokeneet, että #suomi100 on pakollinen yhteinen projekti, joihin kaikkien on osallistuttava yhteisen hyvän (eli “aidon” ja “oikean” suomalaisen identiteetin ylläpitämisen) vuoksi.

Sen sijaan koimme, että satavuotisjuhla on hyvä hetki mittavalle katsaukselle siihen, mitä Suomi ja maailma vuonna 2017 ovat. Juhlavuoden aikana on tullut liiankin selväksi, että vaihtoehtoisille totuuksille, jotka eivät ole mahtuneet viralliseen ohjelmaan, on tarvetta. Ajattelimme, että Totuus Suomesta on sopivan paradoksaalinen nimi hankkeelle, jossa mukana on yli sata tekijää, ja siten yli sata totuutta. ‘Totuus’ yleensä viittaa yhteen absoluuttiseen totuuteen, kun taas projektimme tuo esiin yli sata subjektiivista kokemusta Suomen ja maailman tilasta vuonna 2017. Hankkeen kautta on kuitenkin nousemassa esiin yksi äärimmäisen epämielyttävä totuus ylitse muiden: Suomen identiteetin oletetaan edelleen olevan niin hauras, että sitä on suojeltava näkökulmien moninaisuudelta. Kaikkien odotetaan liittyvän yhteisiin talkoisiin, joissa ylläpidetään ja vahvistetaan Suomesta sitä kuvaa, joka varsin väkivaltaisesti ja keinotekoisesti on vuosikymmenten kuluessa luotu. Tämä ei ole minun Suomeni, eikä se maa jossa olen kasvanut.

Ainakin kaikki tapahtunut on osoittanut projektimme tarpeellisuuden. Seurattuamme #suomi100 hankkeen etenemistä ja sen saamaa stigmaa olemme enemmän kuin tyytyväisiä valintaamme. Voimme seistä ylpeinä projektimme takana, ja se on osoittautunut vielä oletettuakin merkittävämmäksi ja tärkeämmäksi. Ja kun kysymys on tutkimuksellisesta taiteesta, niin nyt ainakin olemme saaneet nostettua esiin uudenlaista tietoa. Se ei aina ole sellaista tietoa, mitä olisi toivonut saavansa, mutta ainakin asioiden tiedostaminen mahdollistaa niiden muuttamisen.

Loppukaneettina: miten ohjelma, jonka nimen kirjoitusasusta ei ole yksimielisyyttä, voi olla uskottava? Suomi-Areena, SuomiAreena, vai Suomi-areena?

Viime viikon tiedote ja lisää tietoa Porin kulttuurisäädön toiminnasta ja Totuus Suomesta projektista: http://porinkulttuurisaato.org

Satakunnan Kansa: https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/suomi-areena-jyrasi-porin-kaupungin-antaman-luvan-taideprojekti-joutui-hakemaan-uudet-tilat-200119930/

Anna Jensen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s